Huuma hälvenee

Kun tässä nyt alkaa korkein huuma jo laantua niin koitan tulostaa tähän vähän kisatunnelmiani ennen ja jälkeen meiningillä... Pari kisaa edeltävää päivää humahti ohi valonnopeudella, koska kasasin niille suorituskykyyni nähden ehkä jonniinverran liikaa touhua.

Torstai aamulla yritin vielä korjauttaa selkääni fysioterapeutilla, kun huomasin viimeisissä vaparitreeneissä, etten oikein pysty pistämään jalalla koreasti. Hoidosta viiletin ostosmutkan kautta suorinta tietä bussilla Raumalle. Kerrassaan fiksu veto tuollainen kolmen ja puolen tunnin reissu tankkauspäivänä!

Raumalla strassailtiin äidin avustuksella bikineitä ja vaalennettiin hiusta luottokampaajan toimesta, ehtihän siinä isäpuoli korjaamaan akvaarionkin että saatiin meidän uusi lemmikkikilppari siirtokuormattua Helsinkiin. Perjantaina oli siis ohjelmassa kampaaja Raumalla ja kilpailijakokous Helsinkissä. Lähtömme vähän viivästyi kun jouduin pakottamaan pikkusiskon pois töistä kesken päivän, teimme varmaan maantierallin maailmanennätyksen R-H etapilla! Olimme kuitenkin minuutilleen ajoissa Kulttuuritalon pihassa.

Kilpailijakokouksen jälkeen näytin pikaisesti kuntoani Akille ja, ylläri ylläri, olin kaikesta höntyilystäni johtuen aika nestepöhössä. Hitsi että silloin masensi! Sain nukkumis komennuksen siltä seisomalta - jalat kohti kattoa ja aivot narikkaan, stressaaminen ei auta mitään! Joopa joo, helpommin sanottu kuin tehty; väkisinkin vähän stressasi kun vaparihousut oli vielä strassaamatta - hommat hanskassa ja hanskat hukassa - niin normaalia minua!

Lauantaiaamuna heräsin hyvin levänneenä ja komensin pikkusiskot koristelemaan esiintymisasua, itse pakkasin vielä kisakassiin kaiken tarpeellisen ennen kun lähdin meikkaajan hoteisiin. Kotiin palatessani housut oli valmiina, kimmelit oli tietty loppunut keske, mutta Katri (neiti näpsä) ei jäänyt sormi suussa itkemään vaan oli kirjonut toiseen punttiin niin hienon lopetuskuvion että Oijoioi! ;) Täpärä pelastuminen...

Tarinoin lavantausta jutuista tarkemmin myöhemmin, mutta sen verran vielä kerron, etten ihan haavereitta kisasta selvinnyt. Jo aiemmin vaivannut selkäkipu äityi ikävästi...tänään kävin viimein lääkärissä ja samointein magneettikuvissa tutkituttamassa vaivan syytä ja kyllähän sieltä tosiaan pientä häikkää löytyi, mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Onneksi nyt on syksyn koitokseen asti aikaa kuntoutua ja tietty treenata entistä rankemmin! :D