Vauvauutisia ja tavoitteita

Viimeinen kuukausi on mennyt salitreenien suhteen melkeinpä harakoille, jalat oon käynyt tekemässä muutaman kerran ja lisäksi päivittäin pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa. Salille meno alko jo kiukuttamaan kun tuntui, ettei kevyestä treenistä ole mitään hyötyä... Vaikka onhan siitä, mutta kun on tottunut puristamaan kunnolla niin hölläily tuntuu turhanpäiväiseltä ajan tuhlaukselta.

Nyt huomaan, että asennoitumiseni alkaa muuttumaan hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Viime viikolla pääsin jo pari kertaa salille treenaamaan yläkroppaakin, eikä rauhallisempi tahti tunnu lainkaan hullummalta. Ihanaa että ylipäätään pystyy edes jotain treenaamaan, voishan asiat olla huonomminkin! Vaati vaan oman aikansa, että pääsin yli loukkaantumisen ja kisadietin lopettamisen aiheuttamasta pettymyksestä. Taas huomaa kuinka tärkeetä on, että elämässä on muutakin sisältöä ja tavoitteita kun diettaus (lue timmi ulkokuori) ja urheilu.

Hirveesti jää kyllä luppoaikaa kun yht'äkkiä ei käykään kahta kertaa päivässä treenaamassa, oon ehtinyt tekemään vaikka mitä...tai no, olisin ehtinyt on ehkä oikeammin muotoiltu, suurimmaksi osaksi vapaa-aika kuluu iltaisin lukemiseen ja telkkarin möllötykseen ja aamulla sitä vaan nukkuu pidempään. ;)

Tällä hetkellä tavoitteet on vielä hiukan auki, ihan alkuunsa mun pitää vaan saada paikat kuntoon, että pääsen taas kunnolla treenaamaan. Olkapää ja selkäkin tuntuvat just nyt kohtuu hyvältä, mikä johtuu varmaan osaltaan vahvoista tulehduskipulääkkeistä, saas katsoo kummoinen on tilanne kun kuuri loppuu...

Outo fiilis kun ei ole särkyä ja kolotusta, melkein sitä miettii, että kisoihin valmistautuminen ois ehkä kumminkin onnistunut, mutta tommoset ajatukset on vaan pakko unohtaa, eihän oman terveytensä kustannuksella kannata leikkiä. Siks toiseks ei ole mitään järkeä yrittää treenata puolikuntoisena SM-kisoihin, tavoitteena on kuitenkin aina olla paremmassa kunnossa kuin edellisissä kisoissa, eikä se vaan ole mahdollista, ellei pääse täyspainoisesti harjoittelemaan. Aina tulee niitä uusia kisoja!

Pääsen vielä tänä vuonna pikkuisen osalliseksi fitnesskisatouhuihinkin, kun menen huoltamaan Jonnaa lavantaakse. Lauantaina kävin kyläilemässä Jonnan luona ja listattiin jo alustavasti kisabudjettia ja kisoissa tarpeellisia taravoita, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty... :) Tuntuu mukavalta, kun voi olla avuksi ja toivottavasti hiukan helpottaa toisen valmistautumista. Ainakin itselläni on loppudietillä energiat ollut välillä niin vähissä, että apujoukkojen tuki on tullut tarpeeseen.

Meille tuli muuten viime viikolla uusi perheenjäsen, 8-vikkoinen labradorinnoutajavauva viuhuaa nyt lauman jatkona ja vie varmasti aimo-osan aikaa tänä syksynä. Koti on niin täynnä koiraa, että hyvä kun sekaan mahtuu! ;) Vanhemmat koirat on ihmeissään uudesta tulokkaasta, vielä saa olla varuillaan, ettei pentu joudu isompien leikkikaluksi tai välipalaksi...