Paastokausi

On se kumma kun aina vaan on niin mahdottoman paljon puuhaa, ettei meinaa ehtiä kotona olla laisinkaan...mukamas!? Vastahan mä viime viikon olin kipeenä kotona, vaikkei sitä kyllä lasketa, koska se oli tosi kurjaa, enkä saanut mitään aikaiseksi.

Pariin viikkoon ei ole oikein ruokakaan maittanut, oon varmaan syönyt itseni kesän ja syksyn aikana niin kukkuralle, ettei enempää vaan yksinkertaisesti uppoa. Ainakaan tietoisesti en oo syömisiä vähentänyt, tuntuu vaan ettei ole nälkä, eikä edes tee mitään mieli. Ehkäpä alitajunta tekee tepposiaan, kaikkien vaatteiden kiristäminen ja koko tytön ympäripyöreä pullotus on kyllä lähiaikoina hiukan ärsyttänyt. ;) En toki ole vallan syömättämäksi heittäytynyt, joku järki nyt täytyy olla! Olen syönyt säännöllisesti pieniä annoksia perussafkaa; puuroa, raejuustoa, rahkaa, hedelmiä, kalkkunaleikkelettä, protskudrinksuja ja realia. Kalorit on todennäköisesti jäänyt liian vähäisiksi, mutta odotan nyt mieluummin nälkää kun alan pakkosyömään. Täytyy toivoa etten tällä menolla aja aineenvaihduntaani ihan alas... kyllä koirakin alkaa syömään vaikka kuivamuonaa kun sille tulee kunnolla nälkä, luotetaan siihen että luonto tietää! Kuuntelen nyt kerrankin kroppaani enkä väkisin väännä vastaan.

Treeneissä oon keskittynyt vallan selkään, olkapäihin ja käsiin. Jokaiselle riittää oma päivänsä ja jos hyvin on käynyt, tosin hyvin on käynyt melko harvoin, niin ehdin treenaamaan kaikki em. lihasryhmät kaksi kertaa viikossa ja jää vielä yksi välipäiväkin. Rintaa en ole vielä paljoakaan uskaltanut jumpata kun olkapää ei oikein tykkää hyvää, etunojapunnerruksia olen koittanut aina silloin tällöin, ettei taito kokonaan unohdu. Jalat olen jättänyt Akin kehoituksesta melkein kokonaan treenaamatta, voi kyllä olla että olen ymmärtänyt neuvot väärin ja jakojakin pitäisi jossain määrin kiusata, mutta en ole saanut aikaiseksi varmistaa moista pikkuseikkaa. :/

Joka tiistaiset vaparitreenit on osoittautuneet super hyviksi, ihan vielä en ole mitään uutta temppua täysin oppinut, mutta koko ajan sitä kehittyy ja vanhat taidot hioutuu paremmiksi! Notkeus on kyllä lyhyessä ajassa parantunut huomattavasti, osasyynä on varmaan vähäiset jalkatreenit, mutta isoin apu on ollut vaparitreenien alkuun tehtävillä (kidutus)venyttelyillä. Venytystekniikat tuntuu ens'alkuun aika hurjilta, viime kerralla valmentaja nousi selkäni päälle seisomaan ja nosti samalla jalkojani irti lattiasta kun venyteltiin sillälailla istualtaan jalat auki ja painettin vatsaa kohti lattiaa. Alkuunsa pelkäsin, että selkä tykkää kyttyrää näin rajusta meiningistä, mutta se onkin päinvastoin vaivannut entistä vähemmän, taisin aiemmin olla vaan liian kankea... Treeneissä on kaiken lisäksi tosi kiva ja motivoiva punttimimmiporukka, sitä jaksaa itsekin aina revittää täysillä ja ylittää itsensä kun muut rehkii vieressä. Täytyy myöntää, että välillä minussa herää pienoinen kilpailuhenki ja sitten on ainakin PAKKO jaksaa yrittää vielä hitusen enemmän kuin muuten viitsisi! :D Sitä pystyy ihmeisiin kun pistää kaiken peliin! ;)

Välimerkit, kirjaimet, kappalejaot ja ajatuksetkin on varmaan täysin sekaisin, mutta en jaksa välittää, koittakaa ymmärtää!!