Lopun alkua
Huomaan kerääväni itselleni melko paljon puuhaa, treeniohjauksista koiranäyttelyihin, kalenteri on viikonloppuja myöden täynnä. Ennalta ajastettu toiminta tuo elämään järjestystä ja kun tiedän, mitä on ohjelmassa, niin diettaamiseni helpottuu.
En jostain syystä jaksa diettien loppuaikoina nauttia löhöilystä kokonaista päivää, vaikka se yleensä on mielipuuhaani. Kroppa ja mieli käy sen verran ylikierroksilla, ettei tyhjäntoimitus kiinnosta. Voi tätä tilaa kai stressiksikin kutsua, mutta positiiviseksi sellaiseksi - asenne kysymys. Mikäs siinä touhutessa, jos puhtia riittää, kunhan tekeminen on mielekästä, energiaa kuluu ja mieli pysyy virkeänä!
Ei onneksi tarvitse raahata kylmälaukkua Retkelle, jos se kestää vain päivän, kantamuksia on muutenkin aina liikaa ja jotain unohtuu siitä huolimatta... Eväät kulkevat kätevästi repussa, ruuat on suunniteltu alunpitäen sellaisiksi, että niitä on helppo valmistaa, hankkia ja säilyttää. Eväs on iloinen asia, koska sen mukana ollessa ei tarvitse miettiä syömistä, sen kun vaan syö noin kolmen tunnin välein. Kolme tuntia hujahtaa nopeasti, kun on muuta ajateltavaa, kotona kölliessä saattaa vain tujottaa kelloa ja sama aika tuntuu ikuisuudelta.
Seuraavaan ateriaan 51 minuuttia.
En jostain syystä jaksa diettien loppuaikoina nauttia löhöilystä kokonaista päivää, vaikka se yleensä on mielipuuhaani. Kroppa ja mieli käy sen verran ylikierroksilla, ettei tyhjäntoimitus kiinnosta. Voi tätä tilaa kai stressiksikin kutsua, mutta positiiviseksi sellaiseksi - asenne kysymys. Mikäs siinä touhutessa, jos puhtia riittää, kunhan tekeminen on mielekästä, energiaa kuluu ja mieli pysyy virkeänä!
Ei onneksi tarvitse raahata kylmälaukkua Retkelle, jos se kestää vain päivän, kantamuksia on muutenkin aina liikaa ja jotain unohtuu siitä huolimatta... Eväät kulkevat kätevästi repussa, ruuat on suunniteltu alunpitäen sellaisiksi, että niitä on helppo valmistaa, hankkia ja säilyttää. Eväs on iloinen asia, koska sen mukana ollessa ei tarvitse miettiä syömistä, sen kun vaan syö noin kolmen tunnin välein. Kolme tuntia hujahtaa nopeasti, kun on muuta ajateltavaa, kotona kölliessä saattaa vain tujottaa kelloa ja sama aika tuntuu ikuisuudelta.
Seuraavaan ateriaan 51 minuuttia.
2 Kommentit:
Hei vaan Mimmi!
Olen kiinnostuneena täältä takavasemmalta seuraillut blogiasi. Tästä sun varsin ankaralta kuulostavasta kisadieettitouhusta on nyt herännyt ihan mielenkiinto - voisitkohan kertoa noin niinkun esimerkinomaisesti vaikkapa sun yhden päivän syömiset? Kiinnostaa siis ihan, että miten kovassa nälkärääkissä sitä täytyy fitness-ihmisten itseään treenin ohella kurittaa, että kroppa sitten kisoissa näyttäisi (ja tuntuisi) parhaalta mahdolliselta. :)
Moikka duussi!
Kiva että joku aina silloin tällöin kommentoi, se pitää mielen virkeänä! ;)
Dietti on niin monimutkainen kokonaisuus, että yhden päivän kirjaaminen ei oikeastaan anna siitä kovinkaan todenmukaista kuvaa. Nälkäkuurista ei voi siinä mielessä puhua, että jos "normaalia" elämää elävä ihminen söisi esim. tämän päiväiset ruokani, niin tuskinpa hänelle nälkä jäisi - päinvastoin... Siitä huolimatta voin kirjoitella tänään syömiseni, niin näet mitä tarkoitan.
Lähetä kommentti
<< Home