Suklaata ja kimmellystä

Doddii, dnyt on sit dnenä tukossa ja lämpöä. Oon ihan sairas. Jollain tasolla on mukavaa kun pitää vaan ottaa rennosti, löhösin koko aamupäivän soffalla ja katsoin leffan. Jali ja suklaatehdas oli tosi järkevä filmivalinta matalakaloriselle päivälle. Voisko vielä kiusata itseään pikkusen enemmän, miten olisi suklaanaamio?! :D

Bikineiden ja vapariasun ensimmäinen sovitus tuli hoidettua iltasella, kisat alkaa tuntua kohta ihan todelliselta, eikä vaan kaukaiselta määränpäältä. Hurjaa! Asuissa on mulle melkein liikaa vaihtoehtoja; väreistä, malleista ja materiaaleista pitäisi osata päättää mieleisensä ja sitten kaiken pitäisi loppujen lopuksi matsata vielä yhteenkin, hiustenväriä myöden...

Huh, huh, tulee äitiä ikävä, joku sais päättää mun puolesta. ;) Tiedän kyllä mistä tykkään, mutta iloisen kirkkaat värit ei taida oikein istua lavalle. Esimerkiksi vanhasta auringonkeltaisesta bikinistäni sanottiin, että se vei huomiota pois kropasta, tai korosti jotain kurvia väärällä tavalla. Ei oo helppoo. Onneksi on olemassa takuuvarma musta, sitä voi sitten koristella mieleisillään pinpuloilla ja ihan minkä värisillä lystää, kunnei ne kuitenkaan kauas näy tarkasti. Asuihin kannattaa kyllä panostaa, niillä voi pahimillaan pilata kehon mittasuhteita ja parhaimmillaan kohentaa niitä parempaan suuntaan. Airalle kiitos hyvistä ja kestävistä asuista, sekä kärsivällisyydestä päättämättömän asiakaan suhteen. :)

Eiköhän nämä kaikki jutut tule päätettyä ennen kisapäivää. Lavan takana on tärkeintä viihtyä niissä valitsemissaan vetimissä ja nauttia kisatunnelmista. Siinä ohessa voi jo mutustella pari palaa suklaata ja kimmallella strasseissaan kilpaa kevätauringon kanssa. Kuinka monta yötä mun pitää vielä nukkua ennen sitä?