Yksinkertaisuus

Taas on yksi päivä takana...
Joskus kun on oikein hauskaa tekemistä tai hyvää seuraa, niin menettää ajantajunsa ja aika kuluu kuin siivillä. Sellaisia tilanteita ei tule enää kovin usein, kun on muka niin turtunut kaikenlaiseen hauskuutukseen. Aina pitäis olla isompaa, hurjempaa ja kalliimpaa viihdykettä, että arkiset asiat sais hetkeksi pois mielestään. Harmi vaan, ettei tuollaisten "suuruuksien" saavuttaminen tuo välttämättä tullessaan kuin vielä korkeamman tavoitteen... Tässä suhteessa vähempi on mun mielestä parempi. Esimerkiksi nyt dietillä mikään ei ole parempaa, kuin iso lautasellinen kaurapuuroa raejuustolla, mehukeitolla ja lesitiinillä höystettynä. Jos taas totuttaa itsensä kaikenmaailman herkkuihin, niin oikein mikään ei maistu miltään ja vaihtoehdotkin alkaa lopulta käymään vähiin. On se vaan niin helppoa kun voi nauttia yksinkertaisista asioista! ;)

Tänään hioin vaparia ja innostuin touhusta niin, etten huomannut katsoa välillä kelloa, muuten ihan hyvä, mutta myöhästyin tietysti seuraavasta tapaamisesta. Treeni oli kuitenkin menestys! Kävin ohjelmaa läpi pätkissä, olen jakanut sen kolmeen osaan ja alan pikkuhiljaa sujuvasti muistamaan koko paketin. Seuraavassa vaiheessa pääsenkin sitten fiilistelemään ja eläytymään esiintymiseen, vielä vaan tarvii hiukan hioa paloja yhteen!

Kärttyily

Tänään oli kuraista, liukasta ja kylmää. Aamulenkki oli tehtävä ulkona, koska muuten en olisi päässyt järkevästi koulutukseen, en kyllä pystynyt kauheesti nauttimaan sohjossa liukastelusta. Kiukuttaa kun pitää lähteä toisten määräämiin tilaisuuksiin, jotka sotkee mun hyvin urautuneet rutiinit!!! Vielä enemmän ärsyttää se, etten yhtään tykkää olla pahalla tuulella, mutta jos jotain on PAKKO tehdä, niin mulla menee päivä ihan mönkään.

Jatkan mököttämistä, ehkä se kyllästyy ja menee kohta pois...

Tukea

Mä en osaa nyt päättää, että onko mulla hirveesti asiaa, vai ei oikeastaan mitään julkaisukelpoista kirjoitettavaa. Eilinen päivä kului fitnessleirillä ja vapariharkoissa Lahdessa. Leirin tärkein anti oli varmaan se, että sain sieltä paljon ajattelemisen aihetta.

On niin miljoona tapaa tehdä asioita ja vain kokeilemalla selviää mikä itsellä toimii. Kaikkea ei ehdi kuitenkaan millään testata, joten varsinkin diettausmielessä ajattelen, että jos joku juttu toimii, niin sitä ei kannata turhaan mennä muuttamaan... Ja jos jotain erilaista haluaa koittaa, niin sitä ei kannata tehdä ainakaan kisadietillä, vaan mieluummin testata metodin toimivuus etukäteen. Voin sanoa, että kisojen väliinjättö huonon kunnon takia on tosi ikävä kokemus, jos on itse tehnyt "kaikkensa" dietin onnistumien eteen. Itselleni kävi juuri näin viime syksyn SM-kisojen suhteen. Kuntoon ja diettiin toki vaikutti moni asia, mutta jäkeenpäin on inhottavaa miettiä, että olisiko vanha systeemi sittenkin toiminut kaikesta huolimatta paremmin kuin uusi, olinhan ennenkin päässyt sillä kuntoon. No, kaikesta oppii!

Varmaan yks tärkeimmistä asioista dietillä ja sen jälkeen on tukijoukot! Eilenkin ois saattanut jäädä treenit väliin, ellen olisi saanut vähän purkaa mieltäni... Välillä kyllä ihmetyttää, että miten ne viitsii kestää ja kuunnella mua. Kaipa mulla on hyvätkin hetkeni! ;) Yksi kullanarvoinen ystävä on sanonut, että oma elämä alkaa kuulostamaan tosi helpolta kun kuuntelee mun ongelmia. Joskus voi kai auttaa toista olemalla huonona esimerkkinä?

Semmosia tänään, enempää en nyt ehdi huolimatta siitä, että mielessä on vaikka mitä! Pitää mennä kiusaamaan kipeää takareittä vaparitreenillä... Myöhästyn varmaan taas, vaikka lupasin kaverille, että olen ajoissa!

Viikkoraportti

Pistetään nyt välillä vähän asiaakin tänne!
Tämän viikon treenit olen toteuttanut seuraavasti:

MA: aamulla 50min. kävelymatto (korkea kulma), salilla olkapäät + 30min. stepperi
TI: aamulla 60min. sauvakävely, salilla jalat + 20min. stepperi
KE: aamulla 45min. kävelymatto + vatsat roikkuen ja taljassa, salilla rinta + 20min. stepperi
TO: LEPO, aamulla 60min. sauvakävely

Sitten loppuviikon suunnitelmat:

PE: ei aamujumppaa, salilla hauis ja ojentaja + vatsat ja vapariharjoittelua
LA: aamulla 60min. sauvakävely, illalla fitnessleirin jälkeen vapariharkat Aijan kanssa
SU: aamulla lajivoimatreeni Myllyssä, salilla olkapäät + 30min. mäkimatto ja venyttely

Elopaino on viimein alkanut uhkaavasti laskemaan! :) Syömisiä vähennettiin reilu viikko sitten ja nyt tuntuu, että dietti puree ja kroppa toimii niin kuin pitääkin. Sen verran voin raapaista ruokailuja, että jos ihminen on sitä mitä se syö, niin mä olen kohta puuroa.

"Mistä on pienet tytöt tehty? Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty."

Ihan pakko oli lurauttaa tuo loru, kun tuli mieleen, muuten se pyörisi päässä koko päivän, anteeksi!

Olen ollut koko viikon yksin töissä, yleensä meitä on kolme, eli duunia on riittänyt ihan kiitettävästi. Vapaaohjelmaharjoitukset jäi alkuviikolla vähiin, koska Osmo on ollut täällä töissä seuramiehenä. Aika ei aamulla riitä kodin ja Myllyn välillä ramppaamiseen, eikä Osmo pääse lajisyrjinnän vuoksi treeneihin mukaan. :/ Dietillä välillä pännii, että on halunnut noi koiratkin "riesakseen". Niille pitäisi löytää päivähoitaja, mutta kukaan täysijärkinen ei hommaan ryhdy, eikä kuka tahansa teinityttö meidän lauman kanssa pärjää... Oma vika!

Tradescantia

Pari asiaa on vaivannut mieltäni tässä lähiaikoina, ykkösenä niinkin tärkeä, kuin viherkasvin hankinta kotiin. Olen mestari tappamaan kaikki kukat, nykyisestä palmusta on enää varsi jäljellä. Toinen pinnalla ollut juttu on ihmisten välinen "kommunikaatio" harrastuspiireissä... Etsin netistä ratkaisua ensimmäiseen ongelmaan ja tulos on mielestäni aika osuva:

Juorut (Tradescantia)

Juoru on helppo kasvatettava. Sen lehdet ovat kauniin kirjavia. Juorujen kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukat ovat melko vaatimattomia. Juoru on kaunis amppelissa. Juoru ei vaadi paljoa hoitoa ja se on todella nopeakasvuinen. Se pitää kuitenkin säännöllisestä kosteudesta. Vihreälehtiset juorut viihtyvät itä- ja pohjoisikkunalla, kun taas kirjavalehtiset viihtyvät eteläikkunalla. Juorun lisääminen onnistuu mihin vuoden aikaan tahansa, helpoiten kuitenkin keväällä ja kesällä. Versojen latvoista katkotut pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai istuttaa suoraan kosteaan multaan, muutama pistokas ruukkuunsa.

Hankin tuollaisen valkoisen, katsotaan saanko sen hengiltä! ;)

Viimeyön vähäinen uni alkaa selvästikin vaatimaan veronsa, tätä juttua ei kannata enää jatkaa pidemmälle.

Ylikierroksia

Mun keskittymiskyky arkisiin asioihin on ihan hukassa. Sinkoilen päättömästi paikasta toiseen - ja taas takaisin, kun en enää muista mitä olinkaan tekemässä. Kadonnut ajatus on käytävä hakemassa sieltä missä sen viimeksi vielä muistin. Toisinaan se löytyy ja joskus taas ei: "Ei se kai ollut mitään tärkeetä..."

Hyvän TV-sarjan katsominen on työlästä, kokonaisen elokuvan lähes mahdotonta. Kirjaa jaksan lukea muutaman sivun, mutta heti jos tulee tylsempi kohta, niin kiinnostus lopahtaa kokonaan. Viihde pitäis saada syötettyä aivoihin pikakelauksella, ettei se kuluttaisi aikaa, jonka voisin käyttää hyödyllisemminkin. Ei kuulosta kovin rentouttavalta.

Sitten itseterapiaan. ;) Mikä pakko mun on katsoa telkkaa, jos ei kiinnosta? Voin vaikka mieluummin lähteä koirien kanssa kävelylle tai lakata varpaankynteni. Turhan sähläämisen saan loppumaan tekemällä vain yhden asian kerrallaan. Tiskikoneen täyttö, laskujen maksu ja pyykkien viikkaus on kolme erillistä asiaa, ei yleisesti "kotihommia".

Treenit ja dietti on mallillaan, kaikki arkiaskareista puuttuva keskittyminen onkin varmaan käytetty niihin... Niin se kai on, ettei kaikkea voi saada kerrallaan. Laitanpa tähän pienen vastakkainasettelulistan aiheesta "Mitä tekisin jos en..."

• yrittäisi polttaa rasvaa aamuliikunnalla? Heräisin n. puolituntia myöhemmin. Söisin samanlaisen aamupalan kuin nytkin aamujumpan jälkeen. Lukisin lehteä liian pitkään, niin että tulisi hirveä hoppu pukea (kiristävät) vaatteet päälle, ulkoiluttaa koirat ja rynnätä jo hetki sitten menneeseen bussiin.
• söisi tarkkaan suunniteltuja ja punnittuja ruokia? Söisin normaalien "body-ruokien" lisäksi silloin tällöin herkkuja, suklaata, pullaa, keksejä yms. yleensä töissä kahvitauolla. Unohtaisin välillä eväät kotiin ja kävisin jossain buffetlounaalla -> ähky. Olisin ärtynyt kun taas tuli syötyä liikaa.
• treenaisi lähes päivittäin? Voisin käyttää enemmän aikaa koiriin, kavereiden kanssa oleiluun, siivoamiseen ja kodin sisustamiseen. Treenaisin kuitenkin 3-4 kertaa viikossa, mutta olisin ehkä hiukan skarpimpi, kun vapaa-aikaa olisi enemmän.

Kisavärejä

Kevään kisat lähestyy huimaa vauhtia, osanottajalistakin on jo julkaistu! Vielä 13 viikkoa aikaa nauttia dietistä ja järkätä kaikki tillbehöörit kuntoon. Voisin pikkuhiljaa aloittaa bikinien ja vapariasun suunnitelun, ettei jää taas viimetippaan. Lavarusketus on taattu, tilasin kisavärejä yli oman tarpeeni. Jos tarvitset ProTan-kisavärejä, niin nyt niitä olisi tarjolla hintaan 35€/pullo, laita sähköpostia osoitteeseen mimmi@mimmijokinen.com, niin otan yhteyttä.

Haastetta elämään

Vautsi! Nyt on just sellainen ilma kun talvella kuuluu ollakin: 22 astetta pakkasta, paljon puhdasta lunta joka narskuu kenkien alla ja aurinko paistaa ihan täpöllä. Miks ihmeessä en osannut nauttia siitä eilen? Kolasin vaan pihaa mieli mustalla sykkyrällä ja mietin kaikkia tylsiä tekemättömiä hommia... No, rästityöt tuli ainakin kiukun kannustamana hoidettua ja nyt niistä ei tarvii enää murehtia.

Tästä sainkin hyvän aasinsillan Hermiksen antamaan haasteeseen, johon tietysti lähden mukaan. Haasteet on hauskoja, viimeksi mut haastettiin benjihyppyyn, mihin yllytyshulluna suostuin korkeanpaikankammostani huolimatta.

"Homman nimi oli siis se, että paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

• Unohtelen jatkuvasti tärkeitä tavaroitani, enkä saa haettua niitä takaisin, vaikka se olisi mahdollistakin. Kännykkä jäi Thaimaassa minibussiin (oma liittymä oli kiinni 2 kk ennen kuin sain hoidettua uuden SIM-kortin ja puhelimen). Ruokavaaka jäi dietillä Turkkiin, se lähetettiin takaisin Suomeen, mutta on vieläkin Tjäreborgin toimistossa. Kalliit jazz-tossut jätin Kulttuuritalolle kisojen jälkeen ja kun lopulta menin niitä hakemaan, niin minulle kerrottiin, että löytötavaroita säilytetään VAIN (!?) vuosi, ja tossut oli heitetty roskiin viikko sitten... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
• Nakerran sormiani kun keskityn johonkin mielenkiintoiseen tai jännittävään asiaan. Tämä on opittua käytöstä, sukuvika, isä ja pikkusisko syyllistyvät samaan.
• Ensimmäinen reaktio säikähtäessäni on raivo. Ei siis kannata tulla vitsinä säikäyttelemään, siinä voi saada nyrkistä! ;) Primitiivireaktio... hyökkäys on paras puolustus? En nyt tiedä onko tämä kovin omituista, mutta lähipiirissäni kukaan muu ei käyttäydy yhtä kärjistetysti samanlaisissa tilanteissa.
  
• Ärsyynnyn jos minulta kysellään päivän suunnitelmista ja stressaannun (kivoistakin) asioista, jotka on PAKKO tehdä jonain tiettynä hetkenä. Inhoan aikatauluja ja vaikka periaatteessa tiedänkin tarkalleen mitä teen (aamuaerobinen, töihin, salille, kauppaan, kotiin, koirien ulkoilutus, eväiden laitto, nukkumaan), niin en halua "lyödä mitään lukkoon". Jos aikataulu on tehty, niin sen jäkeen kaikki mahdolliset muutokset ahdistaa suunnattomasti.
• Jätän aina kotona pikkuisen ruokaa lautaselle, jos en ole kisadietillä.

Siinäpä tuli paljastuksia, en edes halua miettiä mitä ne musta kertoo. Mä en harmikseni tiedä ketään uutta haastettavaa, mutta lisään heti jos keksin.

Tätä ei lasketa

Tänään ei ollut mun päivä... Jos ei halua lukea valitusta, niin kannattaa vaihtaa kanavaa.

Suoriuduin treeneistä niin ala-arvoisesti, ettei niitä edes lasketa, sitä myötä treenipäivästä tuli lepopävä ja päätin vähentää myös syömiseni lepopäivän tasalle. Yritin kyllä parhaani mukaan nostaa mielialaani, mutta nyt ei auttaneet positiiviset ajatukset eikä reipas musiikki. Kun ei kulje niin ei kulje! Olin tänään tyhjän tilan haaskausta, niin kuin Nasu asian ilmaisisi.

Tuli mieleen muutama muukin asia, joita en laske dietillä:
-koirien lenkittäminen, muu kevyt kävely esim. metrolle, seksi, venyttely
+light-mehut, Pepsi Max, salaatti*, kurkku*, purukumi, kahvi
*en kyllä edes yleensä syö näitä
Plussista kertyy kaloreita, miinukset kuluttaa niitä. Taitaa mennä aika tasoihin...

Ylösalaisin

Hips hei!

Olipa huonosti nukutun yön jälkeen mahdottoman haastava aamutreeni ja nyt on hyvä mieli kun selvisin siitä kunnialla! :D

Olkapäät:
Käsilläseisontapunnerrus tukea vasten 8/7/6
Pystypunnerrus 3x20
Viparit sivulle 3x15
Pystysoutu 3x10
Viparit takaolka 2 variaatiota + etuolka TRIPLA 3x15

Vatsat:
Linkkuveitset roikkuen 15
Kasakat roikkuen 2x10
Suorat- ja kylkirutistukset SUPER 2x20

Ei ollut maailman fiksuin veto aloittaa treeniä kevyen verryttelyn jälkeen käsilläseisontapunnerruksilla, hyvä kun aamupöpperössä erotin edes pään varpaista... Virkeänäkin on välillä vaikeaa hahmottaa vartalo kun sen kääntää ylösalaisin!

Eka sarja sujui hyvin, kun hetken ensin pähkäilin mitä raajoja punnertaessa pitää koukistaa. Toisessa sarjassa yliarvioin voimani ja viimeinen toisto jäi puolikkaaksi. En meinannut keksiä miten pääsen pinteestä, kädet 90 asteen kulmassa, jalat seinää vasten ja pää ilmassa, en jaksa työntää käsiä suoriksi, enkä pysty kaatamaan siltaan kun seinä on takana = PULMA! Takareisi kramppasi, koska taisin jo olla kauhusta jäykkänä ennen kun tajusin laskeutua päälläseisonnan kautta lattialle. Lopputreeni menikin sitten vallan mainiosti säikähdyksen jälkeisessä adrenaliinihuumassa.

Iltapäivällä pääsen hierontaan rentoutumaan ja venyttelyt teen sitten vähän myöhemmin illalla.

Taikinaa

Kohta onkin jo nukkumaanmenoaika, mulla on vielä hirveesti hommia tälle illalle vaikka on muka lepopäivä. Kaikki treeniin liittymätön kertyy aina näihin päiviin... Aloitin lepäämisen jo hyvissä ajoin eilen menemällä pehkuihin ennen yhtätoista, mikä on tosi harvinaista. En käynyt aamulenkillä (mieli olisi tehnyt, mutta aina ei voi saada kaikkee mitä haluu) ja sain lähdettyä töihin tosi aikaisin eli varhain.

Töiden jälkeen kävin venyttelemässä salilla, koska kotona venyttely ei tahdo oikein sujua. Koirien mielestä lattialla vanuva mamma tarkoittaa vapaasti käytettävissä olevaa rapsutinta, enkä millään raaski rikkoa niiden kuvitelmia. Mutta nyt asiaan! Venyttelin ensin taka- ja etureidet sekä pakarat, sitten selkän ja lopuksi spagaatit kaikkiin suuntiin. Tein pitkiä venytyksiä, noin minuutin per liike. Aluksi olo oli kuin rautakangen nielleellä, mutta kyllä se siitä lopulta notkistui. Keskiviikkona uusin session ja pidennän venytykset pariin minuuttiin. Perjantaina on vapariharkat ohjaajan kanssa, enkä kehtaa mennä sinne, ellei spagaatti aukea vaivattomasti.

Nyt ryhdyn kodinhengettäreksi, essu päälle, imuroimaan ja muffinsseja leipomaan! ;) Ite en aio kyllä muffareita syödä, mutta isoveli tulee kylään ja tarvii kuulemma herkkuja. Saamansa pitää, talossa talon tavoilla:

Terveysmuffinssit

2 isoa kananmunaa
½dl hunajaa
1dl öljyä
3½dl grahamjauhoja (½dl voi korvata protskujauheella, toffeenmakuinen on NAM!)
2tl leivinjauhetta
1tl ruokasoodaa
1tl kanelia
1tl vaniljaa
1tlk ananasmurskaa (valuta n.puolet liemestä pois)
1 banaani
Mauksi halutessa hyppysellinen kookoshiutaleita, pähkylöitä tai vaikka muromysliä.

Sekoita munat, hunaja & öljy ja lisää joukkoon yhteensekoitetut kuiva-aineet. Sekoita ananas ja pilkottu banaani taikinaan. Kauho muffinssivuokiin ja paista uunin keskitasolla 190 asteessa n. 20min.

Heilumista

Nyt pitää nostattaa treeni-intoa, ois niin helppoa jäädä tähän sohvalle lököömään. Löhöily ei kyllä oikeesti houkuta, teenaaminen on vaan paljon hauskempaa ja tehokkaampaa silloin, kun motivaatio on kohdallaan. Sellainen puolihuolimaton heiluminen on vähän turhanpäiväistä, jos jotain tekee, niin samalla vaivalla voi tehdä sen kunnolla...

Tänään ois tarkoitus tehdä lajivoimatreeni salilla ja sen päälle vielä kevyt venyttely ja solarium. Alkaa jo salille lähtö houkuttelemaan, ensteks pitää vaan käydä äänestämässsä! Saatanpa lisäillä tänne illalla kuvia päivän jumpasta..

Tässä lajivoimaharjoitus:

Jokaisesta ryhmästä tehdään yksi suorite kerrallaan, eli kaikki 1:set ensin ja seuraavalla kierroksella kaikki 2:set jne. Yhteensä teen siis 4 kierrosta ja jokaisella kierroksella yksi liike jokaisesta ryhmästä. Liikkeiden välillä palautus noin 10 sek. mutta toistot tehdään ilman palautusta. Kierrosten välillä 2-3min. tauko.

Pressi:

1. L-pressi asennossa jalat ilmaan ja pito 8 (kertaa), sama juttu mutta peppu ilmaan.
2. L-pressissä pito 5-10sek. kertaa 3
3. Haarapressissä jalat ilmaan ja pito 8(kertaa) ja sama juttu, mutta peppu ilmaan.
4. Haarapressissä pito 5-10sek. kertaa 3

Liikkuvuus:

1. Jalanheitot eteen 8+8 eli molemmilla jaloilla 8
2. Jalanheitot sivulle 8+8
3. Jalanheitot taakse 8+8
4. Lattialla selällään jalkojen avaukset 8. Alkuasennossa jalat on yhdessä suorana
ylöspäin... ja aukaisu "sivuspaguun".

Tasapaino:
1. Piruetit taakse, molemmat jalat kertaa 4
2. Päälläseisonta pito n.15s kertaa 4
3. Ponnistus käsinseisontaan tukea vasten kertaa 8. 4 kertaa aloitus seisoen... 4 kertaa aloitus kyykystä (kädet ja jalat maassa) ponnistus haaran kautta kässäriin.
4. Ponnistus tukea vasten kässäriin ja tasapainoilua.

Punnerrus:

1. Kyynärnojassa pito 10sek kertaa 3.
2. Rintapunnerrus jalat korokkeella 15
3. Ojentajapunnerrus tavallinen 10
4. Ympyräpunnerrukset. Molemmat suunnat 4.

Pitäiskö?

Meillä piti olla siivouspäivä, muttei millään viitsitty siivota. Se on turhauttavaa touhua, kun hetken päästä on taas yhtä sekaista. Hallittu kaaos on parempi vaihtoehto. Jos kaikki paikat on järjestyksessä, niin pelkkä sekoittumisen ajattelu alkaa ahdistamaan ja syntyy turhia riitoja vääriin paikkoihin jätetyistä tavaroista sun muista siisteyteen liittyvistä pikku jutuista. Onneks ei oo pakko jos ei haluu!

Nukuin tosi myöhään, päivä ei mennyt pilalle vaikka välillä niin käy, jos herään vasta lounasaikaan. Hölkkäsin aerobisen, koska ajatus tunnin loskakävelystä tympäännytti. Se oli ihan hauskaa pitkästä aikaa. Nyt lähtee varmaan lihakset... Salilla väänsin etureidet ja jalat meni tukkoon jo ensimmäisestä sarjasta, mikä johtui varmaankin aamuisesta hölkästä. Meinasin alkaa löysäilemään kun reidet oli tulessa ojennus/prässi supersarjasta, mutta sain otettua itseäni niskasta kiinni ja väännettyä vielä kolme sarjaa etukyykkyä. Reipas tyttö! :)

Järki hoi!

En myöhästynyt bussista vaan kävelin suosiolla kun tajusin jo lähteissä, ettei ole mitään mahkuja ehtiä. Helpottaa muuten huomattavasti elämää kun ei tarvitse ärsyyntyä itse aiheuttamastaan kiireestä. Mayor'silla on mainio "mäkimatto", siis kävelymatto, jonka kulman saa nostettua tosi jyrkäksi. Aamulenkiksi kiipesin parinkymmenen asteen kulmassa, viiden kilometrin tuntivauhdilla 45 minuuttia. Tämä alkaa kuulostamaan peruskoulun matematiikan tehtävältä, eikä tänään ole laskemispäivä. Kuinka korkealle olisin oikeesti ehtinyt? Toivottavasti ratkaisematon tehtävä ei jää kalvamaan mieltä, ois kurjaa menettää sen takia yöunensa.

Nyt kun tuota aamuaerobista ryhtyy oikeen miettimään, niin se ei taida olla ihan täysjärkistä touhua. Tallata nyt nälkäisenä paikoillaan kolmesta kuuteen kertaan viikossa 30-90 minuuttia kerrallaan ja vielä jollain tasolla nauttiakin siitä... Ei kannata varmaan ajatella enempää! Joku on mulle joskus sanonut, että jos dietillä jaksaa pohtia syvällisiä, niin ruokaa on liikaa ja treeniä liian vähän.

Takareisi päivä. Treeni oli tosi pikainen, mutta tehokas! Tein kolme liikettä ja kymmenen sarjaa + lämmittelyt sarjat: takareidet hackissa nurinpäin, jalankoukistus istuen ja maaten, se oli siinä. Perään vielä 20 minuutin kipakka stepperituokio, ja koko ilo oli ohi alle tunnissa.

En ole päässyt viikkoon vaa'alle kun siitä loppu patterit, enkä ole muistanut ostaa uusia. No, nälkä on alkanut välillä vainoamaan ja se on hyvä juttu, jotain ainakin tapahtuu... Huomen aamulla haen lenkin varrelta patterit, ettei tarvitse enää arvailla tätäkään.

Arkipäivää

Öööh... Hiukan ulalla! En ole varmaankaan tehnyt mitään ihmeellistä, eikä mulle ole tänään sattunut mitään jännää. Ei ainakaan tule mitään mieleen, vain ne tavalliset:

-Bussista myöhästyminen ja siitä syystä kävely metrolle klo 6.42-7.00
-Aamuvapari ja stepperi klo 7.10-8.00
-Töihin klo 9.00 (kellokortti unohtui kotiin)
-Puuro, raejuusto 0%, lesitiini ja mehukeitto klo 9.15
-2. puuro klo 12.15
-Real, kalkkuna, banaani klo 15.15
-Töistä ruuhkabussilla salille klo 16.40-16.55
-Käsitreeni + aerobinen klo 17.00-18.45
-Palautusjuoma klo 18.45
-Suihku, kotimatka ja kauppa 18.45-19.30
-Koirien ulkoilutus ja ruokinta klo 19.30-20.00
-Riisi ja kalkkuna klo 20.10
-Postit, surffailua ja telkkarin töllötystä 20.30 -> (rentoo!)

Kohta saa syödä rahkaa ja ananasta. Onnen päivä!

Yyy, kaa, koo, nee...

Taas yksi näistä aamuista kun päässä on pakottava tarve laskea kaikki, bussia odottaessa ohi ajavat autot, metron liukuportaat, askeleet salille. Stepperissä tein oikealla jalalla 50 kierrosta 30 sekunnissa, vasen tuli todennäköisesti samassa tahdissa, en pystynyt keskittymään kuin yhteen jalkaan kerrallaan... Tunnin aerobisen aikana ehtii jo ärsyyntyä mielessä takoviin numeroihin, hyvä kirja ratkaisisi ongelman, mutta se ei juurikaan auta yöpöydälle jätettynä.

Nilkka on vielä hiukan turvoksissa kompastelun seurauksena, en ole antanut sen estää treenejä, kun isompia kipuja ei tunnu. Muuten elo ja olo on kohdallaan. Eilen aamulla tein yhdistetyn vapari-, loikkatreenin Liikuntamyllyssä. Sain jumpata yksinäni tyhjässä voimistelusalissa, se on luksusta kun voi keskittyä häiriöittä omiin juttuihinsa. Ei tarvitse spennata, että taitavat voimistelijat kummastelisivat joskus hapulevia liikesuorituksiani. Vaikka eipä niitä todennäköisesti juurikaan kiinnosta mun rimpuiluni, ja jostainhan jokaisen on aloitettava, eli parempi tehdä se hapuileva yritys kuin jättää yrittämättä ollenkaan!

Vaparitreenin jälkeen oli tosi hyvä fiilis, haastavia liikkeitä on hauska opetella, kun ne tapaavat mennä kerta kerralta paremmin. Kun liikkeen sitten lopulta oppii, niin onnistumisen ilo on mahtava! Työn alla olevan tempun opettelua ei malttaisi lopettaa, ennen kuin on ihan piipussa. Yritän kuitenkin pitää järjen kädessä ja lopettaa ajoissa onnistuneeseen suoritukseen, muuten voi käydä köpelösti. Odotan seuraavaa treeniä malttamattomana, tällä hetkellä kävisin mielelläni vaikka joka aamu Myllyssä, se ei vaan harmikseni ole fiksua punttitreenien ja palautumisen kannalta.

Salilla tein selän ja sain yllättäen jumppakaverin. Treenaan useimmiten yksikseni, mutta kyllä treenikaveri tuo puhtia ja tehoa harjoitteluun. Suville kiitos treenistä! Leuanvedot sujuivat kohtuullisesti, elopainon pudotessa toistomäärän pitäisi alkaa hiljalleen kohoamaan. Sitä odotellessa... ;)

Säikähdys

Kohta on taas yks päivä paketissa, sauna odottaa ja iltapala, niistä kun selviän niin voin mennä tyytyväisenä nukkumaan.

Satutin harmikseni nilkkani eilisessä vaparitreenissä, harjoittelin ohjelmaa pehmeällä alustalla ja laukkahypyssä varpaat jäi jonnekin jälkeen, en oikein itsekään tiedä mitä tapahtui. Taidan onneksi selvitä tästä pelkällä säikähdyksellä, nilkka on paikallisesti hiukan turvonnut ja arka, mutta kävely sujuu ongelmitta. Kävin aamulla sauvakävelyllä, eikä jalka mennyt pahemmaksi rasituksestakaan. Toivotaan nyt ettei nilkka ala kärttyilemään pahemmin, pitänee ottaa hetki rauhallisemmin hyppimisten suhteen...

Hämärää

Terve taas!

Nenä vaan on vielä hiukan tukkoinen... Aamulla oli vallan mainio ulkoiluilma, reippailin Osmon kanssa tunnin verran metsässä ja nautin valoisuudesta, näin talvella kun pääsen harvemmin valoisan aikaan aamulenkille. Puuro maistui eri hyvältä Valion uuden mustaherukkakeiton kanssa, tuli ihan äidin omatekoiseta mehusta keitetyt kiisselit mieleen.

Kävin tänään elämäni ensimmäisen kerran naisten kuntosalilla. Kaveri houkutteli minut mukaansa kun huomasi lehdestä, että salilla on avointen ovien päivä. Olipa kokemus, salin valaistus muistutti romanttisen hämyistä ravintolaa ja tunnelma oli muutenkin niin rauhoittava, ettei olisi tullut mieleenkään rempaista kovaa punttitreeniä. Ei niin että painotkaan olisivat siihen riittäneet... Sain kuitenkin hoidettua vuorossa olleen olkapäätreenin kunnialla loppuun asti.

Testattiin myös pilates tunti. Tunti oli ihan hyvä ja sen jälkeen vatsa tuntui tosi littanalta ja jännällä tavalla väsytetyltä. Ainut miinus on se, että meinaan aina tylsistyä kuoliaaksi hidastempoisilla tunneilla, teen mieluummin rauhalliset harjoitusliikkeet kovan treenin päälle salilla tai illalla kotona ajankulukseni. Syvät vatsa- ja selkälihakset on tärkeää pitää kuosissaan vapaaohjelmaakin ajatellen. Mun on turha kuvitella pystyväni seisomaan käsilläni, pitämään pressejä tai hyppäämään siististi, jos jätän tukilihakset huomioimatta. Eli pilatestunti oli varmasti hyödyllinen tylsyydestä huolimatta.

Selityksiä

Kylläpä kesti!

Bloggailu jäi tauolle ennen kuin oikein pääsi alkuunkaan, mutta otetaan uusi yritys, eiköhän homma ala luistamaan kerta kerralta paremmin!

Saatiin vihdoin väkerrettyä nettisivut valmiiksi. Minä kirjoitin tekstit ja Teemu työsti taustat ja kuvat. Homma vaati melkoisesti kärsivällisyyttä ja huumorintajua molemmilta, eikä pikku kinastelultakaan säästytty. ;) No, parisuhteen neuvottelutaidot ainakin kehittyivät ja oli hauskaakin, kun välillä muistettiin ottaa huumorintaju käyttöön. ISOT kiitokset webdesignerilleni!

Thaimaan reissun jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, joulut ja uudet vuodet ja kaikki... Aloitin dietin kevään kisoja silmälläpitäen, joten joulun herkuttelut jäivät melkolailla muiden harteille (ja lanteille). Uudenvuoden aattona käytiin treenaamassa iltasella, muut metromatkustajat olivat selvästikin matkalla pippaloihin. Tuli hiukan ulkopuolinen olo jumppavaatteissani, itseäni ei moinen päivämäärän juhliminen olisi sillä hetkellä voinut vähempää kiinnostaa :tylsä:. Treeni sujui ja tila riitti hyvin melko autiolla salilla. Kotiin pästyämme juhlistimme vuoden vaihtumista aika vaisusti, Teemu herkutteli ranskalaisilla, pihvillä ja jäätelöllä ja minä pupelsin diettisafkaa. Köllittiin vaan sohvalla filmiä katsellen, eikä jaksettu vaivautua edes ulos paukkuja ihmettelemään.

Sain jouluna pikkusiskoilta kotiintuomisiksi flunssan, josta en ole vieläkään ihan täysin parantunut. Yhden päivän treenit jätin kuumeen tähden väliin, muuten olen pysynyt tiukasti ohjelmassa. Aamulenkki pirtsakassa pakkasessa avaa mukavasti tukkoisen nenän, samoin käsilläseisonnan harjoittelu. En kyllä suosittele muille dnuhadnenille edellämainittuja parannuskeinoja, uskon että lääkäriltä löytyy paremmat rohdot jos oikein tosissaan sairastuu.

Tänään on hyvä päivä (positiivista ajattelua), vaikkei aamu lähtenytkään käyntiin ihan suunnitelmien mukaan: Heräsin kuudelta ja onnistuin hääräämään kaikkea turhantärkeää, niin että myöhästyin bussista, enkä olisi ehtinyt tekemään vaparitreenejä myöhästymättä töistä, ja unohdin jäädä metrosta oikealla asemalla, tietysti työpaikan sali oli remontissa, mikä johti siihen että koko aamutreeni jäi tekemättä... Huoh, tulipa selityksiä, joka tapauksessa ihan oma vika! Pitäisi jo ottaa oppia, tällainen säätäminen on minulle aivan liian normaalia. :/ Päivässä on hyvää se että koiranruokafirma korvaa homeisen muonasäkin, myös tulossa oleva käsitreeni tulee olemaan hyvä, eikä harmita lainkaan loppiainen, kivaa että huomenna on vapaapäivä!

Hyvää vuoden alkua kaikille!
-M